Lähes 60 kustannettua kirjaa, taustatilastoja kymmeniin julkaisuihin, satoja tiedonhakuja kirjojen kirjoittajille ja kustantajille. Urheilumuseo ei vain tallenna suomalaista urheiluhistoriaa – me myös kirjoitamme sitä!
Onko teillä tekeillä lajiliiton tai urheiluseuran historia? Aivan ensimmäiseksi kannattaa ottaa yhteyttä Urheilumuseoon. Sen lisäksi, että kokoelmistamme löytyy taustatietoa kaikesta mahdollisesta urheilusta, osaamme myös kertoa, miten hyvä urheilukirja syntyy – ja mitä karikkoja kannattaa kiertää.
Urheilumuseo on kustantanut vuodesta 1985 lähtien lähes 60 teosta. Urheilumuseon julkaisusarjaan kuuluvista 59 teoksesta neljä ensimmäistä olivat näyttelyjulkaisuja, eli eivät varsinaisia kirjoja. Ensimmäinen tietokirja edusti vielä monin tavoin mennyttä aikaa. Vuonna 1986 ilmestyi historiikki Wiipuri. Menetetty, mutta ei unohdettu urheilukaupunki A.D.–1939, jonka kirjoitti urheilutietäjän ansioillaan liikuntatieteiden kunniatohtorin ja professorin arvon saavuttanut Helge Nygrén.
Nygrénin kirjan nimi oli jo vakuuttavan moniulotteinen, mutta alkuvirke on suorastaan ylittämätön saavutus suomalaisessa urheilukirjallisuudessa ja samalla tuulahdus menneiden vuosikymmenten kielellisistä koukeroista:
”Vaikka ei aloitettaisikaan Suomen maantieteellisellä alueella tapahtuneen liikunnan tarkastelua sen aivan etäisimmiltä elinkeino- ja liikennepohjaisen liikkumisen varhaisvuosilta asti, niin silti olemme jo edenneet ajankohtaan, joka tarjoaa riittävän etäisyyden menneiden aikojen suomalaisen liikuntaelämän ja urheilun tapahtuminen ja saavutusten erittelevään tarkasteluun ja historian laatimiseen niistä.”
Sittemmin Urheilumuseon julkaisujen kieliasu on tiivistynyt, vaikka perusteellinen ote säilyy. 1990-luvun alusta lähtien museon kustantamat kirjat ovat nostaneet esiin suomalaisen liikunnan ja urheilun kenttää monelta kulmalta. Yksittäisten urheilulajien ulkopuolella aihepiirit ovat ulottuneet valokuvataiteesta kaunokirjallisiin teksteihin.
Luonnollisesti Urheilumuseon julkaisutoiminnan keskiössä on suomalainen urheiluhistoria. Elämäkerrat, järjestöhistoriat ja kisakirjat muodostavat pääosan julkaisuista. Täysin uutta aluevaltausta Urheilumuseon kirjatuotannossa edusti Kalle Rantalan ja Samuli Kraneisin kirjoittama, vuonna 2018 ilmestynyt Kaikki e-urheilusta.
Kaikki tieto ei löydy netistä
Perinteisimmäksi urheilukirjojen lajiksi mielletään usein tilastokirjat, joita internetin aikakaudella on julkaistu jatkuvasti vähemmän. Yksi viimeisistä on vuodesta 1978 ilmestynyt Urheilun vuosikirja, jota Urheilumuseo on julkaissut vuodesta 2015 lähtien. Suomen ainoana päätoimisena urheilukirjailijana aikoinaan tunnetun Markku Siukosen jälkeen vuosikirjan toimitustyöstä on vastannut Urheilumuseon erityisasiantuntija Vesa Tikander, joka jo aiemmin huolehti vuosikirjan tulostilastoista Siukosen apuna.
Urheilutiedon ammattilainen Tikander jyrähti jo Urheilun vuosikirjan 2015 esipuheessa:
”Miksi julkaista enää tällaista teosta, kun nykyaikana ’kaikki tieto löytyy netistä’? Nyt neljän vuoden kokemuksella tulostietojen keräämisestä voin todeta, että ei löydy enää! — Tulosten etsiminen on käynyt vuosi vuodelta vaikeammaksi, kun tietoja on täytynyt metsästää kasvokirjapäivityksistä, keskustelupalstoilta tai videolinkeistä.”
Kulttuurityö säilyy kansien välissä
Urheilumuseon perustehtävä suomalaisen urheilu- ja liikuntakulttuurin tallentajana on toteutunut myös useissa kirjahankkeissa, jotka on tehty tilauksesta. Vuonna 2007 ilmestynyt Suomen Olympiakomitean satavuotishistoria Sadan vuoden olympiadi on yksi suomalaisen urheiluhistorian keskeisistä kokonaisesityksistä – niin vahvasti Suomi on ollut olympiaurheilujen maa. Koko kansan Leijonat (2018) puolestaan oli ensimmäinen laaja tutkimushistoria Suomen ykköslajista jääkiekosta ja sen lajiliitosta.
Lajihistorioita Urheilumuseo on tehnyt yhteistyössä lajiväen kanssa muun muassa suunnistuksen varhaisvaiheista (Orienteerausta ja oijustusta, Kalle Rantala 2016), pöytätenniksestä (Pingpongista pöytätennikseen, 2018) ja viimeisimpänä Suomen käsipallon historian (Pihkassa palloon, 2021).
Jalkapallosta on aivan viime vuosina ilmestynyt Urheilumuseon tuotantona kaksi merkittävää kirjaa, Eerikkilän urheiluopiston historia Unelma, josta tuli totta (Jouni Lavikainen 2019) sekä Suomen miesten maajoukkueen historiateos Kivinen kisamatka (2020). Urheilumuseo on vastannut myös muutaman seurahistorian kirjoittamisesta, esimerkkeinä Pakilan Visan satavuotishistoria (Ossi Viita 2011) sekä jousiammuntaseura Wilhelm Tellin 70-vuotishistoria (Teemu Vuorenpää 2021).
Kokonaisten kirjojen lisäksi Urheilumuseo on tuottanut erityisesti tilastoja moniin suomalaisiin urheilukirjoihin. Esimerkiksi Jari Litmasen, Mikael Forssellin, Janne Ahosen ja Ainokaisa Saarisen elämäkertakirjojen tilasto-osuudet ovat Urheilumuseon tietopalvelun koostamia. Lajiliittojen historiateoksiin toimitetuista tilastoista ovat esimerkkejä satavuotishistoriat Rakas jalkapallo (Palloliitto 2007) sekä Sata tarkkaa vuotta (Ampumaurheiluliitto 2019).
Alkuperäisten lähteiden aitoa historiaa
Erityisen merkittävä koko suomalaisen urheilun historiankirjoituksen kannalta on vuonna 2022 ilmestyvä SVUL:n historia.
– Olemme saaneet historiateoksiin kirjoittajiksi maan parhaita urheiluhistorian tutkijoita, professoritason osaajia, myös oman talon ulkopuolelta, Urheilumuseon tutkimushankkeista vastaava kokoelmapäällikkö dosentti Ossi Viita kertoo.
– Historiahankkeissa Urheilumuseo toteuttaa tehtäväänsä monipuolisesti. Laadukkaan järjestöhistorian edellytys on kunnollinen arkisto. Historiahankkeen yhteydessä urheilujärjestöillä ja -seuroilla on hyvä tilaisuus saada arkistonsa kuntoon. Annamme mielellään asiantuntija-apua.
Usein historiaprojektiin tarttuvat ensin kokeneet lajiharrastajat. Heillä on valtavasti muistitietoa ja verrattomat verkostot lajinsa parissa. Urheilumuseolta taas löytyy tietoa ja osaamista urheiluhistorian laajemmista kaarista sekä ennen kaikkea tutkimushistorian tekemiseen tarvittavaa kokemusta.
– Kirjoitamme aitoa, alkuperäisiin lähteisiin perustuvaa historiaa. Osaamme myös kertoa, mitkä rakenteelliset ratkaisut ovat osoittautuneet toimivimmiksi, ja millaiset valinnat puolestaan voivat olla ongelmallisia.
– Olipa kyseessä ison tai pienen urheiluyhteisön, lajiliiton tai seuran historiahanke, Urheilumuseoon kannattaa ottaa yhteyttä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Voimme auttaa niin kustannusarvion laatimisessa kuin rahoituksen järjestämisessä.
– Samaten osaamme antaa vinkkejä kirjan taiton ja kirjapainon valinnasta.
Oman tukensa historiahankkeisiin – niin Urheilumuseon omiin kuin kaikkien muidenkin – tuo Urheilumuseon lähes 30 000 niteen kirjakokoelma. Monen historiateoksen kuvitukseen on saatu aineisto Urheilumuseon kuva-arkistosta, joka käsittää yli puoli miljoonaa valokuvaa. Ja arkistoaineistoa eli alkuperäisiä asiakirjoja sekä järjestöjen ja seurojen toiminnasta löytyy yli kaksi hyllykilometriä.
Matti Hintikka