Tiedote 9.3.2026
Latu yli aikojen – Suomen hiihdon historia on ensimmäinen alkuperäislähteisiin perustuva historiateos Suomen hiihdosta koko sen historian ajalta. Hiihdosta on kirjoitettu Suomessa lukuisia kirjoja, mutta arkistolähteitä hyödyntävä yleishistoria on tähän mennessä puuttunut. Teoksen on kustantanut Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahtoa hallinnoiva Suomen Urheilumuseosäätiö.
Kirja jäsentyy kolmeen kronologisesti etenevään päälukuun, joista ensimmäisessä Tahdon erityisasiantuntija Vesa Tikander kirjoittaa hiihdon alkuvuosien historian vuoteen 1939 saakka. Sen jälkeen ladulle lähtee Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares, jonka ajanjakso jatkuu vuoden 1974 ”suksivallankumoukseen” asti. Ankkurin roolissa on Tahdon intendentti ja teoksen päätoimittaja, FT Jouni Lavikainen, joka kirjoittaa hiihdon uusimman historian vuodesta 1974 nykypäivään. Päälähdeaineistona kirjoittajat käyttivät Suomen Hiihtoliiton laajaa arkistoa, jota muiden järjestöjen arkistot, sanoma- ja aikakauslehdet ja haastattelut täydensivät.
Päälukuja täydentävissä teema-artikkeleissa FT Jari Kanerva, FT Annu Kaivosaari sekä Tahdon museopäällikkö Kalle Rantala ja vt. johtaja Matti Hintikka syventyvät alppihiihtoon, naisten kilpahiihdon merkkipaaluihin sekä hiihtovalmennuksen ja välineiden muutoksiin. Runsaasti kuvitettuun teokseen sisältyy myös laaja tilasto-osuus.
”Hiihto on yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti Suomessa niin merkittävä laji, että teos ei avaa uutta näkökulmaa vain urheiluhistoriaan vaan koko Suomen historiaan. Hiihdossa on koettu suomalaisia yhdistäneitä sukupolvikokemuksia, niin positiivisia kuin negatiivisia, enemmän kuin missään muussa lajissa. Teoksemme täyttää siis selvän tutkimusaukon historiantutkimuksessa”, sanoo päätoimittaja Jouni Lavikainen.
Kirja vastaa useisiin hiihdon historian kannalta olennaisiin kysymyksiin ja valaisee vähemmän tunnettuja tapahtumia lajin kulisseissa. Kirjoittajat arvioivat arkistolähteiden avulla myös aiemmissa hiihtokirjoissa kerrottujen legendojen kestävyyttä, joista jotkut ovat siirtyneet kirjasta toiseen ilman kriittistä tarkastelua.
”Itseäni yllätti esimerkiksi kahden lajiliiton ilmiriidaksi yltynyt taistelu hiihdon hallinnasta 1900-luvun alkuvuosina, mitä rahapalkinnot ja amatöörikysymys entisestään sekoittivat. Teos taustoittaa myös kattavasti sen, miksi hiihdolla oli talvisodassa niin suuri merkitys. Se ei ollut itsestään selvyys vaan seurausta hiihdon tietoisesta sitomisesta sotilaskoulutukseen, mihin Suomessa lähdettiin yllättävän pitkältä takamatkalta 1920-luvulla. Omalta tutkimusajanjaksoltani jäivät mieleen kaupallistumisen seurauksena syntyneet väännöt hiihtäjien, välinevalmistajien ja liittojen välillä – esimerkiksi FIS:n tilille ’unohtuneet’ TV-rahat Lahden MM-kisoista 1989”, kertoo Jouni Lavikainen.
Teoksen rahoittajina ovat Suomen Hiihtoliiton pääyhteistyökumppani energiayhtiö St1 sekä opetus- ja kulttuuriministeriö, Lahden Hiihtoseura ja Suomen Latu ry. Teos julkaistaan 9.3.2026, jolloin voidaan juhlia tasavuosia kahden merkkipaalun osalta – sata vuotta ensimmäisistä hiihdon MM-kisoista Lahdessa ja 25 vuotta Hiihtoliiton ja St1:n yhteistyön alkamisesta Lahden MM-kisojen 2001 jälkimainingeissa.
Lisätietoja:
Jouni Lavikainen
FT, intendentti
jouni.lavikainen@tahto.com
044 732 3040
