Sylvi Saimo on ensimmäinen kesälajeissa olympialaisissa kultaa voittanut suomalaisnainen. Saimo meloi voittajaksi Helsingin olympialaisten 1952 kajakkiyksiköiden 500 metrin kilpailussa. Tiukassa kilvassa Taivallahden vesillä taakse jäivät Itävallan Gertrude Liebhart ja Neuvostoliiton Nina Savina.
Laatokan rannoilla varttuneen, evakkona Hämeenlinnaan muuttaneen ja myöhemmin Laukaaseen kotiutuneen Saimon urheilu-ura kuvasti aikakauttaan, jota leimasivat sota ja jälleenrakennus. 37-vuotiaana olympiavoittajaksi nousseen Saimon menestys perustui raskaissa pelto- ja metsätöissä hankittuun voimaan, jota useiden urheilumuotojen omaehtoinen harrastus täydensi. Tie olympiavoittoon pedattiin Laukaan Lievestuoreella, jonne Saimo perheineen raivasi sotien jälkeen maatilan keskelle korpea.
Ensikosketuksensa melontaan Saimo oli saanut yli 30-vuotiaana Hämeenlinnassa, ja Laukaassa melontapyrinnöt jatkuivat ja jalostuivat. Lontoon olympialaisissa 1948 Saimo ylsi kajakkiyksiköiden 500 metrillä kuudenneksi. Suomen urheilujohdon tukea tai arvostusta saavutuksella ei saatu. Lontoossa Saimo sai viettää kisapäivät yksikseen, ja kaksi vuotta myöhemmin Kööpenhaminan MM-melontoja edeltäneelle harjoitusleirille häntä ei kutsuttu. Sisuuntunut Saimo voitti Kööpenhaminassa kaksi maailmanmestaruutta, toisen kajakkiyksiköissä, toisen -kaksikoissa parinaan Greta Grönholm.
”Sylvi Saimo on kuokkinut käsivarsiinsa kotitalonsa pelloilla rukihisen voiman, veistänyt oman talonsa seinähirsiä, elänyt tervettä, luonnollista elämää. Vaikeuksia hänellä on ollut harjoittelussaan, sillä lähin harjoitusvesi on talosta 9 kilometrin päässä, minne hän jalkaisin kotitöitten päätyttyä kiirehti”, kiteytettiin Helsingin Sanomissa olympiavoiton 1952 jälkeen. Saimon kultamitali naisten ainoalla melontamatkalla täydensi miesten kilpailuissa saavutettua menestystä. Suomi oli neljällä kultamitalilla, yhdellä hopealla ja yhdellä pronssilla kotikisoissaan melonnan menestynein maa.
Sylvi Saimo lopetti kilpailullisen melontaharjoittelun kesään 1954, mutta urheilun harrastaminen jatkui tuottaen soudussa SM-mitaleitakin. Räväkkä ja sanavalmis uranuurtaja edisti naisten yhteiskunnallista asemaa myöhemmin urheilua laajemmissakin piireissä, keskustan pitkäaikaisena kansanedustajana.
Jouni Lavikainen
Lähteet:
HS 29.7.1952.
Antti O. Arponen, Sylvi Saimon syntymästä marraskuussa sata vuotta, Suomen Urheilutietäjät ry.
Urheilumme kasvot 4.