19.11.2021

Suomalainen yleisurheilu ja Kaleva – kumppanuus vailla vertaa 

  • Blogi

Kaleva on Tahdon pääyhteistyökumppani.

Kalevan ja suomalaisen yleisurheilun kumppanuus ulottuu Suomen itsenäisyyttä edeltäneeseen aikaan, ja on kansainvälisessäkin vertailussa täysin ainutlaatuinen yhteistyö urheilun alalla. Kalevan kisat on kotimaisen yleisurheiluvuoden huipentuma, ja Suomen paras yleisurheiluseura on palkittu Kalevan maljalla jo 116 vuoden ajan. Kaleva on nykyään myös Tahdon pääyhteistyökumppani. 

Historian havinaa 

Henkivakuutusyhtiö Kaleva lahjoitti Kalevan maljan yleisurheilun SM-kisojen kiertopalkinnoksi vuonna 1909, ja se nimi tarttui urheilukansan suuhun. Kalevan yleisurheilukisoista puhuttiin epävirallisesti siitä lähtien, ja vuodesta 1937 saakka Suomen mestaruuskilpailuiden virallinen nimi on ollut Kalevan kisat.  

Yleisurheilu on Suomen historian kenties merkittävin urheilumuoto, ja sen alkuvaiheilla oli pelkkää kilvoittelua laajempi yhteiskunnallinen ulottuvuus. Kun ensimmäinen Kalevan malja jaettiin vuoden 1910 SM-kisoissa, sitä oli voittamassa seuransa Helsingin Kisa-Veikkojen kanssa 20-vuotias, Kuopiosta autonomisen Suomen pääkaupunkiin muuttanut juoksijalupaus Juho Pietari Kolehmainen. Kaksi vuotta myöhemmin Hanneksena paremmin tunnettu Kolehmainen voitti Suomelle sen historian ensimmäiset yleisurheilun olympiakullat Tukholman olympialaisissa. 

Kolmella olympiakullallaan Kolehmainen ”juoksi Suomen maailmankartalle”, kuten myöhempi urheiluromanttinen tulkinta vuoden 1912 urotöistä kuuluu. Itsenäisyydestä vasta haaveilevan kansakunnan itsetunnolle Tukholman menestys oli kultaakin kalliimpaa. 

Juoksijoiden kuningas Paavo Nurmi matkalla vuoden 1930 “Kalevan kisojen” 10 000 m voittoon. Nimi virallistui vuonna 1937. Kuva: TAHTO/Einari Santala

Kolehmaista ovat seuranneet lukuisat maailman kärkeen nousseet yleisurheilijat kuten Paavo Nurmi, Lasse Virén, Tiina Lillak, Heli Rantanen, Arsi Harju ja Wilma Murto. Kaikki ovat arvokisavoittojensa ohella myös moninkertaisia Kalevan kisojen mestareita. 

Vaikka Harjun vuoden 2000 Sydneyn olympiakullan jälkeen olympiavoittoja ei ole putkahtanut, on Suomen sijainti kaikkien aikojen olympiamitalitilastoissa käsittämätöntä luettavaa. Suomi on kaikkien aikojen mitalitilastossa neljäntenä, ja yhä olemassa olevista maista kolmantena. Edellä ovat ainoastaan Yhdysvallat ja Iso-Britannia. 

Kolminkertainen Kalevan kisojen voittaja Arsi Harju pukkaamassa olympiakultaa Sydneyssä 2000. Kuva: TAHTO/Juha Sorri

Olympiavoittajien ja maailmanmestarien takana on tuhansia kilpailumielessä yleisurheilua harrastaneita. Heistä vain harva yltää urallaan Suomi-paitaan, ja jo osallistuminen Kalevan kisoihin on monen paikkakunnan paras yleisurheilunoteeraus.  

Ylittämätön yhteistyö 

Kalevan mukanaolo suomalaisen yleisurheilun matkalla sen alusta asti on poikkeuksellinen tarina. Suomessa miesten jalkapalloliiga on tunnettu virallisesti Veikkausliigana vuodesta 1992 saakka. Se on edelleen jatkuvana SM-kilpailun nimiyhteistyönä lähimpänä Kalevan kisojen pitkäikäisyyttä, tosin yli 50 vuotta nuorempana.  Veikkausliigaa hieman vanhempi on Osuuspankin lapsille järjestämät Hippo-hiihdot ja –kilpailut, jotka ovat jatkuneet vuodesta 1981. 

Pokaalina Kalevan malja on myös Suomalaisen urheilun pisimpään palvellut kiertopalkinto. Pesäpallon miesten Suomen mestarille jaettava Pallonlyöjä-patsas eli alkuperäinen “Poika” aloitti kiertonsa 1920, ja myöhemmin Pojaksi ristitty jääkiekon Kanada-malja 1951. 

Lasse Virén Kalevan Maljan edessä TAHTOssa. Virén voitti urallaan yhtä monta kultamitalia Kalevan kisoissa ja olympialaisissa: molemmissa 4 kappaletta. Kuva: TAHTO/Sanna-Leena Perunka

Monet muut tunnetut nimikumppanuudet, kuten Neste Rally ja Hartwall-Areena olivat ikävuosissaan nuorempia, ja ovat jo vaipuneet historian hämäriin. Kalevan ja yleisurheilun yhteinen taival on siis Suomessa poikkeuksellisen pitkä ja vakaa, eikä kansainvälisiä verrokkejakaan löydy montaa. 

Maailman vanhimman edelleen ilmestyvän urheilulehden Gazzetta dello Sportin ja pyöräilyn Italian ympäriajon yhteinen taival alkoi samaan aikaan kuin Kalevan ja suomalaisen yleisurheilun, eli vuonna 1909. Lehden rosa-väri näkyy edelleen kilpailun johtajan paidassa ja Il Giron brändissä, mutta nimenä se esiintyy enää pienellä printillä paidan rinnassa. 

Hieman vanhempi on Wimbledonin tennisturnauksen ja tennisvalmistaja Slazengerin yhteistyö. Yhteinen taival alkoi vuonna 1902, mutta Slazenger on hiipunut näkyvyydeltään sivuosanesittäjän rooliin. Se toimittaa nykyisin ottelupallot ja näkyy nimenä joidenkin kenttien pressuissa, mutta Rolexin ja lentoyhtiö Emiratesin logot hallitsevat nykyisin keskuskentän julkisivuja. 

Gazzetta dello Sport ja Slazenger eivät myöskään koskaan ole olleet osana kilpailun tai palkinnon nimeä. Kansainvälisesti tunnetuin “nimeä” kantava malja lienee Kanadan kenraalikuvernöörin Lordi Stanleyn vuonna 1893 lahjoittama jääkiekon Stanley Cup, jonka voitosta NHL-seurat mittelevät. Jos taas urheiluvälinevalmistajia ei lasketa, on energiajuomayhtiö Red Bull tunnetuin urheilun ja yritysmaailman symbioosi. Se vaikutusvalta yltää omistajaportaasta kilpailuihin ja aina yksittäisten urheilijoiden sponsorointeihin. 

Stanley Cup ei kuitenkaan ole yritysyhteistyö, eikä Red Bull yllä pitkäikäisyydessään toiselle vuosisadalle, hyvä kun vuosikymmenelle. Pitkäikäisenä yritysyhteistyönä ja merkittävän lajin nimikumppanina Kalevan ja Suomen yleisurheilun yhteinen historia on siis kansainvälisestikin täysin ainutlaatuinen. 

Kalevan 116 vuotta kestänyt yhteinen taival suomalaisen urheilun parissa näyttää syksyllä 2025 myös vahvemmalta kuin koskaan. Vuonna 2024 alkanut Kalevan kannustin-nimellä kulkeva stipendi on lyhytikäisyydestään huolimatta ehtinyt osoittaa jo lähes 200 000 euroa suomalaisen ruohonjuuritason urheilun tukemiseksi. 

Sara Lappalainen (vas.), Eveliina Määttänen ja Veera Mattila johtavat 2023 Kalevan kisojen 800 m loppukilpailua. Kuva: SUL/Tero Turunen